Skip to content

Distrosota – mikä Linux-jakelu on paras?

Windowsia saa kaupasta sekä 10 että 11-versiota, macOS:ää löytyy oliko se nyt gepardi vai pantteri vai mikä kissaeläin. Linux tarkoittaa käyttöjärjestelmän ydintä, mutta koko käyttöjärjestelmästä puhuttaessa joudutaan valitsemaan satojen eri Linux-distrojen eli jakeluiden välillä. Onko se sitten hyvä vai huono asia, mene ja tiedä. Kuvittele jos kaupassa olisi sata eri versiota Windowsista kaupan, niin varmasti menisi pää sekaisin. Tukea olisi helpompi saada ja julkaisut olisivat vakaampia, mikäli niitä Linux-jakeluja olisi markkinoilla vain kourallinen. Toisaalta nyt runsaudenpula aiheuttaa sen, että Linux-jakeluita löytyy lähes rajattomasti tarpeeseen kuin tarpeeseen eri käyttäjiä silmällä pitäen. Tässä artikkelissa on tarkoitus helpottaa aloittelijan valintaa, tarjota mahdollisimman objektiivista tietoa suosituimmista jakeluista ja muutama oma subjektiivinen mielipide. Lopulta kyse on makuasioista, toinen tykkää että distrosta on löydyttävä aina uusin eilen koodattu ominaisuus, toinen taas vaatii, että distrolla voi pyörittää palvelinta sen kaatumatta tuhat päivää putkeen. Late ei ole puolueeton, vaan on vuodesta 2003 asti käyttänyt vain Debianiin pohjautuvia jakeluja. Pidä tämä mielessä.

Distrowatch.com tarjoaa runsaasti tietoa eri jakeluista, sekä listaa suosituimmista jakeluista. Huomaa, että kyseessä on tilasto Distrowatchin luetuimmista distroista, ei mikään virallinen tilasto ladatuimmista jakeluista. Silti se antaa jonkinlaista osviittaa suosituimmista jakeluista. Listassa näyttää olevan tasan sata suosituinta distroa. Niistä löytyy varmasti omiin tarpeisiin sopiva jakelu, mutta mistä ihmeestä aloittaa? Loogisesti voisi ajatella, että suosituin jakelu on testatuin ja vakain ja varmasti paras. Kuitenkin jakelun suosioon vaikuttavat useat eri tekijät ja puhtaasti hypen takia jokin jakelu saattaa päästä listan kärkeen. Nyt listan ensimmäistä sijaa pitää MX Linux, toisena Endeavour OS ja kolmantena Linux Mint. Late ei ole koskaan käyttänyt kahta ensimmäistä ja joutuukin ottamaan selvää, mitä ne ovat.

MX Linux perustuu Debianiin, kuten moni muu tykätty distro. Debian on palvelimissa suosittu äärimmäisen vakaa jakelu, jota kuitenkaan ei ole varsinaisesti suunniteltu ensisijassa kotikäyttöön. Niinpä moni jakelu hyödyntää Debianin testattua ja vakaata käyttöjärjestelmää ja tarjoaa sen päälle omia työpöydälle tarkoitettuja ratkaisuja. MX Linuxin saa sekä Xfce, Fluxbox että KDE -työpöytäympäristöillä. Late kirjoitti työpöytäympäristöistä lyhyesti tässä. Xfce on melko minimalistinen ja kevyt ympäristö, joka toimii varmasti myös vanhemmalla raudalla. Onkin hieman yllättävää, että MX Linux on listan kärjässä. Kenties ihmiset ovat kyllästyneet loputtomasti ominaisuuksia ja silmäkarkkia tarjoaviin ”raskaampiin” työpöytäympäristöihin ja kaipaavat yksinkertaista mutta toimivaa ratkaisua. Late lupaa testata MX Linuxia ja kertoa oman mielipiteensä.

Toisena on EndeavourOS, joka on saatavilla useilla eri työpöytäympäristöillä. Perustana on Arch Linux, joten poikkeuksena listan kärkituntumassa on jakelu, joka ei pohjaudu Debianiin. Koska Late on koko ikänsä käyttänyt ainoastaan Debian-pohjaisia jakeluja, aika yksinkertaisesti ei riitä tämän jakelun testaamiseen ja uuden opiskeluun. Nähtäväksi jää, kauanko Endeavourin suosio kestää. Joku viisaampi voi kertoa, mikä tässä jakelussa on niin loistavaa. Netti osaa kertoa, että Arch Linux on saatavilla ainoastaan x86 prosessoreille, joita 99% kaupassa kuluttajille myytävät tietokoneet käyttävät. Näin koko yhteisön panos keskittyy vain ja ainoastaan kuluttajille suunnatun tuotteen kehittämiseen. Toisaalta taas sanotaan, että aloittelijan on ehdottomasti helpompi aloittaa Debianilla kuin Archilla. Debianille on saatavilla ylivoimaisesti enemmän ohjelmistoja kuin Archille. Arch käyttää enemmän ”bleeding edge” ohjelmistoja, eli siis uusimpia herkkuja, mutta nämä saattavat tehdä järjestelmästä epävakaan. Kaiken kaikkiaan aloittelijan kannattaakin suosia Debian pohjaisia jakeluja, eikä pelkästään Laten mielestä. Katso tästä englanniksi Debian ja Arch Linux vertailu.

Kolmantena on Linux Mint, joka on Laten henkilökohtainen suosikki, josta tässä blogissa löytyy monta artikkelia. Linux Mint perustuu Ubuntuun, joka taas puolestaan pohjautuu Debianiin. Mint on puhtaasti työpöydille suunniteltu jakelu, josta on saatavilla kolme eri versiota, Mate, Xfce ja Cinnamon. Näiden eroista olen kirjoittanut jo lyhyesti tässä. Omaa suosikkia on aina kiva kehua. Linux Mintin Cinnamon tarjoaa omasta nöyrästä mielestäni parhaan kompromissin ominaisuuksien, käytettävyyden ja vakauden suhteen. Asennus onnistuu noviisiltakin, jakelun saa suomeksi, työpöytä ei poikkea liian radikaalisti Windowsista ja Ubuntun ansiosta ohjelmistoja löytyy asennettavien pakettien muodossa pilvin pimein. Linux Mintillä ja täten myös muille Debian-pohjaisille distroille saatavista sovelluksista olen kirjoittanut lyhyesti tässä.

Neljäntenä listalta löytyy Manjaro Linux, joka sekin pohjautuu Arch Linuxiin. Saatavilla useilla eri työpöytäympäristöillä. Käyttäjäläheiseksi, nopeaksi ja helppokäyttöiseksi tätä kehutaan, mutta Laten resurssit eivät riitä tällä haavaa Arch-distron testaamiseen. Vai pitäisikö sanoa Argh?

Viidentenä on Pop! OS, joka on Ubuntuun perustuva todella innovatiivinen jakelu muokatulla Gnome-työpöytäympäristöllä, jossa keskeisenä suunnitteluperiaatteena on ollut käytettävyys. Valitettavasti ei saatavilla suomeksi. Jos tämä ei häiritse ja haluaa kokeilla jotakin radikaalia, hauskaa ja erilaista, ehdottomasti tutustumisen arvoinen jakelu. Asennuksen yhteydessä voi säätää helposti käyttöliittymän keskeisiä asetuksia helposti ja vaivattomasti, joka ei ole mahdollista muissa jakeluissa. Lopputuloksena on työpöytä, joka toimii tismalleen kuten itse haluaa. Debian pohjaisena jakeluna tukea, softaa ja apua löytyy runsaasti. Ja valmiina tulevat taustakuvat ovat toinen toistaan hauskempia ja kauniimpia, jos nyt sellaisesta välittää.

Kuudentena on Ubuntu, joka on roikkunut listan kärkisijoilla vuosia. Virallisten tilastojen mukaan Ubuntu on ylivoimaisesti ladatuin Linux-jakelu, eikä syyttä. Ubuntun Gnome-työpöytä poikkeaa nykyään filosofialtaan sekä Windowsista, että macOS:stä, mutta käytettävyydeltään hakkaa molemmat näistä. Debian-pohjaisena jakeluna tämä on vakaa ja tarjoaa kenties laajimman valikoiman sovelluksia markkinoilla. Foorumeilta löytyy apua myös suomeksi ja käyttäjäkuntaa on kotimaassamme runsaasti. Aloittelijalle Ubuntua voi enemmän kuin suositella.

Kuudesta ensimmäisestä Distrowatchin listan jakelusta neljä perustuu Debianiin. Seitsemäntenä listalla onkin itse Debian. Eikö Debiania kannattaisi kokeilla? Kyllä, jos olet hieman edistyneempi käyttäjä. Debianin asennustyökalu on karu ja ruma, vaikkakaan itse asennus ei ole juuri sen ihmeellisempää kuin muillakaan distroilla. Valittavissa on useampi eri työpöytäympäristö, Laten asensi näistä KDE:n, Gnomen ja Cinnamonin, jotta olisi näitä arvosteluja varten jonkinlainen käsitys näistä ympäristöistä. Valitettavasti asennus ei tunnistanut wifiadapteria, joten asennuksen saattamiseksi loppuun asti oli kaivettava kaapista ethernet-piuha esille. Onnistui se asennus silläkin. Tällaisia vaikeuksia ei ole edellämainituilla distroilla. Kun sen Debianin on kerran asentanut, voi unohtaa jatkuvat päivitykset ja sen toivominen, että uusi päivitys ei kaada koko järjestelmää. Debianin sovellusvalikoimasta voi asentaa yli 50000 sovellusta, kaikki testattuja ja vakaita. Tämä on oma kokemukseni ja näin vakuuttavat myös netin pikkulinnut. Käytettävyys out-of-the-box ei ole aivan yhtä loppuun asti hiottu ja tuunattu kuten on esimerkiksi Ubuntulla, Linux Mintillä tai Pop! OS:llä, mutta itse tuunaamalla pääsee samaan, ellei parempaan lopputulokseen. Yhteisön tuki ja apu on loistavalla tasolla. Hakkerit ja nörtit rakastavat Debiania, samoin Late.

Kahdeksantena on Garuda, joka perustuu Archiin, joten ei siitä sen enempää. Vasta yhdeksäntenä on innovatiivisuuteen tähtäävä Fedora, joka poikkeuksena ei perustu mihinkään toiseen jakeluun. Kymmenenneltä sijalta löytyy Ubuntuun perustuva aloittelijoille suunnattu Zorin, jota Late voisi myös testata ja sitten kertoa mietteitään. Ainakin Zorinin nettisivut markkinointipuheineen lupailevat kuuta taivaalta. Saas nährä. Päivitys – Late testasi Zorinia. Kuten huomaamme, Arch ja Debian ovat ylivoimaisesti suosituimpien jakeluiden taustalla. Sota on varma.

Kunniamaininnan saa sijalta 42 löytyvä Xubuntu, joka on yksinkertaisesti Ubuntu kevyellä Xfce-työpöydällä, jota Late käyttää ja suosittelee vanhemman raudan kanssa. Samassa paketissa kaikki Ubuntun edut mutta kevyt työpöytä. Toki kevyempiä jakeluja ikivanhalle raudalle löytyy muitakin, kuten sijalta 16 löytyvä antiX, joka lupaa pyöriä jopa vain 256MB muistin koneessa.

Distrowatchin listalla on vielä 90 jakelua, joista en ole sanonut sanaakaan. Ei ole väärin tutustua niistä jokaiseen, jos vain aika riittää 😉 Jos haluaa päästä alkuun suhteellisen vaivatta, ei voi mennä mönkään, jos valitsee minkä tahansa edellämainitun Debianiin pohjautuvan jakelun. Lopulta ei kannata tapella siitä, mikä on paras distro, varsinkaan jos ei ole kokeillut niitä kaikkia. Late lupaa testata kärkisijan MX Linuxia ja kertoo sitten mielipiteensä. Silti, makuasioitahan nämä pitkälti ovat.

1 thought on “Distrosota – mikä Linux-jakelu on paras?”

  1. Pingback: Zorin OS – täydellinen Linux distro ensikertalaiselle? – Linuxrauta.fi – Linuxia jokaiselle

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *