Skip to content

Zorin OS – täydellinen Linux distro ensikertalaiselle?

Zorin OS lupaa nettisivuillaan olevansa näyttävä, helppokäyttöinen, vakaa ja turvallinen Linux-jakelu jokaiselle. Zorin perustuu huippusuosittuun Ubuntu-distroon ja on saatavilla sekä Gnome- että Xfce-työpöytäympäristöillä. Lue lisää Linuxin työpöytäympäristöistä ja distroista. Late päätti kokeilla Zorinin versiota 16.1 ja asentaa sen testikoneelle Xubuntun rinnalle. Onnistuuko tältä jakelulta helposti ja vaivatta Linuxin asentaminen toisen käyttöjärjestelmän rinnalle? Laten testikoneena toimii vanha Acer, jossa 8GB muistia, halpa näyttis ja 2.1Ghz neliydin prossu. Toimiva peli kokeiluja varten ja Linuxille täysin riittävän tehokas kone. Teratavun levylle mahtuu vaivatta useampi distro testipenkkiin.

Levykuva ladattu verkosta ja poltettu tikulle, ei muuta kuin tikku koneeseen ja käynnistys. Asentaja näyttää upealta. Valitsen menusta ”try or install Zorin OS”. Hieno Z-symboli hohtaa ja välkkyy. Sitten koittaa pienoinen pettymys, Zorin tarkistaa levykkeen tiedostojärjestelmää ikuisuuden. Tästä kun on selvitty, niin näyttävä käyttöjärjestelmä käynnistyy tikulta. Valitsen suomen kielen ja klikkaan ”asenna Zorin OS”. Pieniä bugeja ilmenee heti kättelyssä. Ohjelma tunnistaa WIFI-adapterin, mutta ei meinaa yhdistää. Sama adapteri on toiminut useissa eri distroissa aivan heittämällä. Ohjelma ei sano, että verkkoon on yhdistetty, mutta tarjoaa ”jatka” painiketta. Klikkaan jatka ja hiiren ”tiimalasi” symboli pyörii ikuisuuden. Lopulta näyttää siltä, että verkkoyhteys toimii.

Valitsen ladata päivityksen asennuksen yhteydessä ja asentaa kolmannen osapuolen sovellukset. Jälleen asennusohjelma miettii pienen ikuisuuden. Näin hidasta asennusta en ole nähnyt yhdessäkään Debian-pohjaisessa distrossa aikoihin. Vihdoin asennusohjelma ehdottaa, että asennetaan Zorin OS Xubuntun rinnalle. Hienoa! Voiko se todella olla näin helppoa? Vuosia sitten tällainen asennus piti tehdä käsin ja vaati jonkin verran tietotaitoa. Kyllä nyt näyttää todella lupaavalta! Zorin ehdottaa levytilan jakamista Xubuntulle ja Zorinille 50-50. Erotinta hiirellä säätämällä saan helposti valittua Xubuntulle 600GB ja Zorinille 400GB, vaikka itse erotinta on vaaleasta taustasta mahdoton erottaa. Pieni bugi vain, mutta näiden juttujen on yksinkertaisesti pakko toimia ilman mitään temppuiluja. Asennus huomauttaa ystävällisesti, että seuraava vaihe voi kestää pitkään.

Levyn osioinnissa ei kestännyt niin pitkään kuin pelkäsin, seuraavaksi on muodossa aikavyöhykkeen valinta, joka ehdottaa automaattisesti Helsinkiä, keksitään käyttäjänimi, tunnus ja salasana, ja itse asennus alkaa raksuttamaan. Muut distrot näyttävät tässä vaiheessa yleensä lisää mainosgrafiikkaa, mietelauseita, vinkkejä tai ohjeita, mutta Zorin näyttää pelkästään komeata logoaan, parempi sekin kuin ei mitään. Asennus raksuttaa lopulta 25 minuuttia, joka on vanhalle koneella aivan kohtuullinen aika. Lopulta Zorin ilmoittaa, että asennus on valmis ja neuvoo käynnistämään koneen uudestaan ja poistamaan USB-tikun.

Käynnistyttyään kone tarjoaa ikkunan, josta voi selkeästi valita joko Zorinin tai Ubuntun. Valitsen Zorinin ja pidän sormia ristissä. Kirjauduttuani sisään on taustakuvana komea vuoristomaisema, menu on näytön alareunassa ja teema on vaalea. Sovellusmenu näyttää toimivalta ja loogiselta. Mikä parasta, Zorin tarjoaa tutustumiskierroksen uuteen käyttöjärjestelmään. Käyn sen läpi ja uskon, että näiden ohjeiden avulla aloittelija pääsee nopeasti kiinni Zorinin maailmaan.

Tervetulosovellus neuvoo avaamaan Zorin Appearancen, josta voi vaivatta muuttaa työpöydän asetuksia. Yhdellä klikkauksella voi valita Windows-tyylisen asettelun, jossa sovellusvalikko aukeaa tutusta ja turvallisesta paikasta vasemmasta alareunasta ja auki olevat ikkunat näkyvät alapalkissa. Asettulun voi myös muuttaa Gnomen oletukseksi (kuva alempana), jossa vasemmasta yläkulmasta klikkaamalla sovelluspalkki ilmestyy vasempaan reunaan ja aukiolevat sovellukset näkyvät keskellä näyttöä, työtilat oikeassa reunassa. Koska eri asetteluja on näin helppo kokeilla, niitä voi turvallisesti testata ja aloittelija pääsee valitsemaan, mikä itselle sopii parhaiten.

Teeman värien vaihtaminen vaaleasta tummaan onnistuu sekunnissa ja korostusvärin voi asettaa mieleisekseen. Näin vaivatonta teemojen säätämisen tulee ollakin aloittelijoille suunnatussa distrossa. Tervetuloaohjelma antaa muutaman kätevän neuvon ja tarjoaa online-tilien synkronoimista, kertoo mistä saa ladattua uusia sovelluksia ja tarjoaa vielä lopuksi linkin ohjeisiin. Seuraavaksi on kuitenkin luvassa pettymys:

Useiden eri koneiden ja käyttöjärjestelmien kanssa moitteettomasti aiemmin toiminut noin 10€-arvoinen Asus USB-N10 Nano B1 -WiFi-adapteri ei yllättäen toimikaan heittämällä Zorinissa. Tämä on harvinainen adapteri siinä mielessä, attä Asus lupaa sen toimivan Linuxissa. Niin se myös on toiminut, kunnes nyt. Nokia 6, jonka kautta jaan wifi-yhteyden, näkyy kyllä menussa, mutta nettiin se ei yhdistä. Toki pääsen nettiin ethernet-kaapelilla, eikä sillä ole minulle mitään merkitystä, jos netti ei toimi testikoneessa. Mutta käyttäjä, joka asentaa Zorinia omalle koneelleen, haluaa tietenkin päästä siltä nettiin. Tällaisten asioiden on toimittava moitteetta, ilman kikkailua, ilman säätämistä, suoraan purkista.

Late päättää esittää tyhmää, kysyä neuvoa Zorinilta, ottaa selvää, kuinka aloittelijan on mahdollista ratkaista tällainen ongelma. Selviääkö pulma Zorinin foorumilta kysymällä? Late selvittää asiaa ja päivittää artikkelia kun on ongelma ratkaistu. Mutta toistaiseksi näyttää siltä, että distroa, joka ei toimi moitteetta yksinkertaisen raudan kanssa, ei voi suositella aloittelijalle. Joten Laten suositus toistaiseksi ensikertalaiselle on Ubuntu, Pop! OS ja Linux Mint. Late raportoi myöhemmin, saatiinko Asuksen wifi-adapteria koskaan toimimaan. Päivitys – foorumilta löytyi ohjeet Linuxin kernelin 5.17 asentamiseksi, se onnistui kitkatta ja nyt uudemmalla kernelillä wifi-ajuri toimii moitteetta, joten ongelma ratkaistu. Tosin on ikävää, että aloittelija joutuu asentamaan uuden kernelin ja syöttämään komentoriville peräti kaksi lyhyttä komentoa, jotta homman saa pelittämään. Kuten sanoin, aloittelijaystävällisen distron on toimittava raudan kanssa out-of-the-box.

Zorinin valikoima valmiiksi asennettuja ohjelmia on melko pelkistetty, Firefox selaimena, Libre Office, Gimp-kuvankäsittely, muutama peli, tyypilliset apuohjelmat ja järjestelmätyökalut. Periaatteessa ei ole paljoakaan väliä, mitä ohjelmia tulee valmiiksi asennettuna, koska sovelluskaupastahan niitä ohjelmia saa ladattua rajattomasti. Aloittelijan on kuitenkin vaikea arvata, mikä ohjelma tekee mitäkin ja mitä kannattaa kokeilla. Zorinin sovelluskaupasta löytyy luonnollisesti samat sovellukset kuin Ubuntustakin, eli niitä on lähes rajattomasti. Sovellukset löytyvät eri kategorioista loogisesti ja asennus onnistuu yhdellä klikkauksella. Sovellusten automaattinen päivitys toimii kuten muissakin Debian-pohjaisissa distroissa – pieni punainen symboli ilmoittaa, että päivityksiä on saatavilla, eikä niitä pusketa väkisin.

Zorinin vaaleaa teemaa en ole vielä kehunut tarpeeksi. Tämä on Pop! OS:n ohella mahdollisesti kaunein koskaan näkemäni Linux-distro. Ulkoasu on paitsi näyttävä, myös selkeä ja käytännöllinen. En ole välittömästi tyrmäämässä Zorinia vain siksi, että wifitikkuni ei siinä heti toiminut. Yllättäviä ongelmia voi tulla missä tahansa distrossa vastaan. Jään seuraamaan, tuleeko Zorinista seuraava Ubuntu. Potentiaalia tällä on ja runsaasti.

2 thoughts on “Zorin OS – täydellinen Linux distro ensikertalaiselle?”

  1. Otin Zorinin 17.1 käyttöön. Taustana on se tilanne, että tornikoneen CPU ja muu HW eivät täytä Win 11 päivytyksen vaatimuksia. Hankin uuden SSD:n ja onnistuin asentamaan sen. Siihen latasin Zorinin ja saan sen käynnistymään, kun valitsen MSI-emolevyn vaatiman F11-näppäimen buutatessa. Koin kolmella alueella vastoinkäymisiä. (1) Kirjoittimeni, joka on 14 vuotta vanha kalliinpuoleinen ja hyvin vielä toimiva Canonin nelivärilaseri, ei toimi kunnolla. Canonilta saa Linux-ajurin, mutta se ei pelaa. (2) Olen käyttänyt paljon Epsonin valokuva- ja filmiskanneria. Zorin tunnistaa, että skanneri on Epsonin, mutta ohjaa lataamaan ajurin valmistajan sivuilta. Sillekään ei löydy Linuxiin sopivaa ajuria. (3) Windowsin emulointi epäonnistuu. Ohjelman käynnistys pysähtyy samaan prosenttilukemaan puoleksi tunniksi. Lopetin sen homman.

    Prosessori on kahden ytimen AMD A4-5300 APU with Radeon(tm) HD Graphics 3.40 GHz ja käytettävää RAMmia on 3,46 Gigaa. Massamuistina on PNY 512 Gigan SSD-levy.

    Odotin enemmän Linuxiin-siirtymiseltä. Nyt minun pitää tehdä kaikki skännäykset ja tulostukset Windowsissa, joskin kaikki internet-operaatiot luullakseni voin tehdä Zorinin avulla. Jollen vaihdata MSI-emolevyä uudempaan, niin v 2025 Windowsista pitää sulkea verkkoyhteys pois. Yleisesti ottaen Linuxia kehutaan Winwowsin vaihtoehdoksi lehdissä ottamatta huomioon oheislaitteiden yhteensopivuusongelmia.

    Omat speksini. Windows-kokemusta versiosta 1.0a alkaen (se muuten kaatui n. 15 min välein). Käyttökokemusta MacOS:stä jonkin verran. Kaksi aiempaa pienimuotoista Linux-kokeilua. Aivokopan ym fyysisten komponenttien ikää 81 vuotta.

    1. Kiitos kokemuksesta, vaikka nyt ei mennyt aivan nappiin. Tulostimet ja skannerit ovat ongelmallisia Linuxissa, asia jolle yksinkertaisesti ei voi mitään. Itse varmistan kaikki oheislaitteet ennen kuin ostan, että varmasti toimii Linuxissa.

      Kiva jos kuitenkin muuten oli kokemus Zorinista hyvä, mä suosittelen aina Ubuntua ja Minttiä, ne laajan otoksen perusteella aina wörkkii.

      Ja sun kone on kyllä niin vanha, että Linux on siinä jatkossa ainoa vaihtoehto.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *